Eilen sain klinikalta positiivisen raskaustestituloksen. HcG oli 91.

Tänään alkoivat kuukautiset normaalien kouristusten saattelemana. En meinaa edes tehdä apteekintestiä. Niin varma tästä olen. Huijausta koko raskaus.

Tällä hetkellä tunnelmat ovat niin alamaissa, etten usko ryhtyväni enää uuteen yritykseen. Jotenkin tuntuu riistolta tämä. Yhdeksän viikon helvetti takanapäin. Hirveät määrät hormoneja, punkteerausta, alkion siirto ja paljon odottamista, pelkäämistä ja toivomista. En kertakaikkiaan ole niin raskasta tekoa, että kestäisin ihan heti vastaavaa.

Sieluun sattuu ja elämä tuntuu todella epäreilulta. Jos joskus uskoin Jumalaan, en enää. En usko mihinkään.

Kuinka ihminen voikin olla näin yksin tässä maailmakaikkeudessa?